ROVANIEMEN SEUDUN                   Kokouspäivämäärä  10.8.2000                                  

            RIISTANHOITOYHDISTYS                                                                         

            JOHTOKUNTA                               

 

            PÖYTÄKIRJA                                                                                                                     

 

 

 

 

            AIKA                                                               Kello 18.00

 

            PAIKKA                                                         City-hotelli

 

            SAAPUVILLA                                               Hannu Lukkarila

                                                                                    Pentti Hyvärinen

                                                                                    Ari Lohiniva

                                                                                    Martti Mäkinen

                                                                                    Tapani Ollila

                                                                                    Erkki Ruokanen

                                                                                    Jyrki Tolonen, aluejohtaja metsähallitus

                                                                                    Kari Tiermas

 

 

 

 

            PUHEENJOHTAJA                                     Hannu Lukkarila

 

            ESITTELIJÄ                                                  Matti Ylijääskö

 

            PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ                             Matti Ylijääskö

 

 

 

 

            33 §

Kokouksen avaaminen

 

 

            Ehdotus:

 

            Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

 

 

 

            Päätös:

            Puheenjohtaja Hannu Lukkarila avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

 

 

 

 

 

 

34§

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, esityslistan hyväksyminen ja kahden pöytäkirjantarkastajan / ääntenlaskijan vaalin toimittaminen

 

 

            Ehdotus:

 

Johtokunta toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, hyväksyy esityslistan sekä valitsee pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi mahdollisia äänestyksiä varten Ari Lohinivan ja Martti Mäkisen.

 

 

            Päätös:

 

            Johtokunta päätti ehdotuksen mukaisesti.

 

 

           

            35 §   

Lasunto hirvivahinkotyöryhmän 2000 muistiosta Lapin riistanhoitopiirille

 

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 15.12.1999 työryhmän selvittämään hirvieläinten metsille aiheuttamien vahinkojen määrää, niiden merkitystä metsätaloudelle ja metsänomistajille sekä tekemään selvityksensä perusteella ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä.

 

Työryhmän puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Seppo Havu sihteerinä nuorempi hallitussihteeri Ritva Torvinen ja jäseninä Hannu Kukkonen Maa-ja metsätalousministeriön metsäosastolta, Timo Nyrhinen MTK:sta, Juha-Pekka Ripatti MKJ:sta, Esko Eela SML:sta ja Erkki Tomppo Metlasta.

 

Työryhmä sai työnsä päätökseen 31.5.2000 ja työryhmän työstä on laadittu erillinen työryhmän muistio.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt muistion sekä asetusluonnoksen hirvieläinvahinkojen korvaamisesta erittäin laajalle lausuntokierrokselle.

 

Muistion keskeiset tavoitteet ovat seuraavat.

 

Merkittävä osa työryhmän ehdotuksista koskee hirvikannan koon säätelyä metsästyksellä. Tärkein tavoite on talvehtivan hirvikannan vähentäminen maa- ja metsätalousministeriön asettamiin rajoihin.

Hirvenmetsästyksen suunnittelussa riistanhoitopiirien, metsäkeskusten ja metsänomistajien etujärjestöjen tulee harjoittaa tiivistä yhteistyötä. Pyyntilupaan voitaisiin ottaa myös metsästysaluetta koskevia ehtoja siten, että metsästystä kohdistettaisiin erityisesti vahinkoalueille.

Riistanhoitopiiri voisi harkintansa mukaan  myöntää pyyntilupia myös alle 1000  hehtaarin suuruisille alueille, jos hirvikannan tarkoituksenmukainen hoito sitä edellyttää.

Kesken metsästyskautta tulisi tarvittaessa voida myöntää pyyntilupia lisää enintään 10 % pyyntilupien kokonaismäärästä. Hirvenmetsästyskauden kesto olisi viisi kuukautta alkaen syyskuun alusta ja päättyen tammikuun lopussa.

 

Muistiossa todettiin hyvin yksiselitteisesti se, että metsästäjillä on velvollisuus huolehtia hirvikannan säilyttämisestä elinvoimaisena. Tämä taas edellyttää sitä, että tehostettu metsästys edellyttää hyviä tietoja hirvikannan rakenteesta ja alueellisesta jakautumisesta. Tähän perustuen työryhmä esittääkin, että RKTL:n tuleee kehittää nykyistä paremmat hirvieläinkantojen arvioimismenetelmät.

 

Hirvien metsälle ja maataloudelle aiheuttamat vahingot korvattaisiin edelleen metsästäjien maksamista pyyntilupamaksutuloista.  Poikkeuksena olisivat maanomistajat, jotka eivät ole antaneet maitaan hirvenmetsästykseen. He saisivat korvauksen vahingoilleen verovaroista.

Vahingonkorvausvelvollisiksi pääsisivät myös luonnollisten henkilöiden muodostamat yhtiöt ja osuuskunnat, joiden pääasiallisena tarkoituksena on maa- ja metsätalouden harjoittaminen. Metsävahinkojen arviointikustannukset esitetään myös korvattavaksi, mikäli arviointipyyntö ei ole ollut selvästi aiheeton. Hirvivahingon omavastuuosuus nousisi  1500 markkaan.

 

Liitteenä yhdistelmä työryhmän muistiosta.

 

 

Päätös:

 

Johtokunta päätti ilmoittaa lausuntonaan Lapin riistanhoitopiirille seuraavaa:

 

Hirvenmetsästyksen suunnitteluun liittyen yhteistyö muiden intressipiirien kanssa sekä metsästyksen ohjaaminen erityisesti vahinkoalueille on  järkevää ja perusteltua. Yhdistys onkin vuosien 1999 ja 2000 käytännön metsästystä suunniteltaessa toteuttanut edellä mainitun periaatteen mukaista menettelyä.

 

Alle 1000 hehtaarin suuruisten pyyntilohkojen muodostaminen hirvikannan hoitoa varten ei johtokunnan mielestä ole tarkoituksenmukaista. Pienet pyyntilohkot rikkoisivat yhtenäisiä pyyntialueita ja vaikeuttaisivat käytännön metsästystä ja seurojen metsästysmaiden vuokraustoimintaa.

 

Kesken metsästyskautta myönnettävä pyyntilupakäytäntö  ei myöskään johtokunnan mielestä ole perusteltua. Hirvikannan määrän arvioiminen kesken pyyntikautta on vaikeaa ja riittävän varmuuden saaminen sille, että pyyntilupia voitaisiin lisätä jollekin osa-alueelle on käytännössä mahdotonta.

 

Hirvivahinkojen omavastuuosuuden korottaminen 1500 markkaan on johtokunnan mielestä perusteltua, sillä vahinkojen arviointikustannusten sisällyttäminen korvattavaan vahinkoon antaa edellytykset maksun korotukselle.

 

Metsästyskauden ehdotetulle jatkamiselle ei johtokunnan mielestä ole perusteita, koska nykyinenkin pyyntiaika on riittävä. Pyyntiajan jatkaminen varsinkin aloituksen osalta toisi metsien muiden käyttöryhmien osalta ongelmia, sillä marjastukselle, sienestykselle ja muulle metsien virkistyskäytölle tulee myös antaa niille kuuluvat toimintamahdollisuudet.

 

 

 

 

36 §

Metsäkanalintutyöryhmän toimenpide-ehdotukset lintukantojen elvyttämiseksi ja miten niitä voidaan soveltaa meidän yhdistyksessä

 

Vuoden 1999 maliskuussa Maa- ja metsätalosministeriö asetti työryhmän pohtimaan maamme metsäkanalintujen tilaa. Sen tuli tarkastella kysymystä, voidaanko lintujen väheneminen pysäyttää tai voitaisiinko kannat peräti elvyttää nousuun. Lintumäärän vähenevä suuntaus ei ole varmaan yksin ministeriön ongelma vaan myös metsästäjäkunnan ja koko yhteiskunnan yhteinen huoli.

 

Asioita alkoi pohtimaan kymmenhenkinen työryhmä, jonka raportista muodostui paksu asiakirja, sillä siihen on kirjattu asioiden taustat todella yksityiskohtaisesti.

 

Työryhmän raportissa on monia mielenkiintoisia asiakokonaisuuksia.

Ryhmän raportissa annetaan ohjeita ja suosituksa metsätalouden osalta mitä moninaisiin toimenpiteisiin. Metsästäjän näkökulmasta toimenpiteet painottuvat metsätyksen ja riistanhoidon järjestämiseen.

 

Raportissa kuitenkin yllättävää on se, että kanalintukantojen kuolleisuustekijöitä ei tunneta kovinkaan hyvin. Kuolleisuustekijöiden summaa raportissa arvioitiin metsästyksen, petojen, liikenteen ja muiden syiden perusteella. Tilastointi ei kuitenkaan ole pelkkää matematiikkaa vaan eri kuolinsyyt ovat todennäköisesti monimutkaisin suhtein toisiinsa kytkeytyneitä.

Olennainen kysymys on kuitenkin se, että vain kahteen kuolleisuustekijään ihminen voi realistisesti vaikuttaa eli metsästyskuolleisuuteen ja petojen aiheuttamaan kuolleisuuteen.

Metsätyksen osalta ratkaisut on yhdistyksen osalta tehty, joten on syytä pureutua toiseen tekijöistä eli riistanhoitoon.

 

Työryhmän mielestä pienpetojen pyynnistä saadaan todellista hyötyä, sillä tutkimukset osittavat, että tehokkaalla pienpetopyynnillä voidaan vaikuttaa positiivisesti metsäkanalintujen pesimismenestykseen.

Työryhmän mukaan pienpetojen pyyntiä tulisi tehostaa voimakkaasti metsäkanalintujen ja metsäluonnon hoitamiseksi ja metsästäjäorganisaation tulisi huolehtia pienpetopyynnin tehostamiseen liittyvistä järjestelyistä jatkuvan vaikutuksen aikaansaamiseksi.

 

Pienpetopyynnin jatkuva huolehtiminen edellyttää yhdistyksen näkökulmasta erillisen kanalintukantojen hoito-ohjelman laatimista. Ohjelmaan sisällytettäisiin pienpetoyynnin lisäksi myös muut toimenpiteet, joihin metsästäjät voisivat vaikuttaa.

Erityisesti yhtenä oleellisena asiana olisi asennoituminen eri metsästysmuotoihin. Pienpetopyynti tulisi saattaa yhdeksi kiinnostavaksi metsästysmuodoksi muiden metsästystapojen rinnalle. Miten pienpetojen pyynti saadaan kiinnostavaksi sillä eihän siitä saa edes reppuun syötävää ? Kuitenkin pienpetojen pyynnillä on repun painossa pitkällä aikavälillä tuntuva vaikutus. Pienpetopyynnin arvostaminen ja asennoituminen pyyntiin onkin yksi tärkeimmistä hoito-ohjelman tavoitteista.

 

Ohjelman läpivieminen on kaikkien metsästäjien yhteinen asia. Se edellyttää metsästäjien lisäksi myös muiden yhteistyötahojen osalta kitkatonta toimivuutta.

 

 

Metsästysoikeuden haltijoiden tulisi helpottaa pienpetopyynnin käytännön järjestelyjä siten, että pienpetopyyntiin myönnettävät metsästysluvat olisivat mahdollisimman pitkäaikaisia ja halpoja. Tämä kohdistuu ertyisesti alueellamme suurimman metsätysoikeuden haltijan eli metsähallinnon osalta joustavuutta pienpetojen pyyntilupien järjestämiselle.

Myös metsästysseurojen yhteistoimintaa tulee lisätä ja kehittää pienpetopyynnissä. Seurojen toiminta-alueiden rajat tulee sovitella siten, että tehokkuus pienpetopyynnin onnistumisessa eri pyyntimuodoissa saadaan täysmääräisesti käyttöön.

 

 

 

Luonnos kanalintukantojen hoito-ohjelman rungoksi voisi olla sisällöltään seuraava:

 

1.  Pienpedot

 

1.1.  Pienpetokilpailu

 

Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys järjestää pienpetokilpailun yhdistyksen jäsenille.

Kilpailuaika on 01.01.2001- 31.12.2001.

Kilpailueläiminä ovat kettu, villiminkki, kärppä ja ( varislinnut ).

 

Pienpetokilpailun säännöt:

 

                Metsästäjän tulee olla Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen jäsen.

            Kilpailussa mukana olevat pienpedot: Kettu, villiminkki, kärppä ja ( varislinnut ).

            Kilpailueläimet tulee metsästää yhdistyksen toimialueelta.

            Yhdistyksen toimialue jaetaan viiteen lohkoon, jotka ovat:

            Ala-Kemijoki, Ylä-Kemijoki / Kuluskaira, Ranuantien suunta, nelostien suunta,

Ala-Ounasjoki ja Ylä-Ounasjoki.

 

Kilpailuaika on 1.1.2001 – 31.12.2001, ottaen kuitenkin huomioon metsästysasetuksen pienpetojen pyynnille asettamat rajoitukset

Kilpailija täyttää asianmukaisesti kilpailulipukkeen ja saalismäärän varmistajan allekirjoituksella ( seuran puheenjohtaja ) varustettuna toimittaa sen toiminnanohjaajalle 15.1.2001 mennessä.

Saalismäärän pisteytys on seuraava:

Kettu 2 pistettä, villiminkki ja kärppä 0,5 pistettä ja ( varislinnut …kpl. / 0,5 pistettä )

 

 

Yhdistys palkitsee lohkoittain parhaimman seuran / ( seurueen ).

Sekä henkilökohtaisesti lohkoittain nuorten ( 20 v )  pyytäjien osalta suurimman saalismäärän saaneen ja lisäksi kaikkien nuorten kilpailuun osallistuvien kesken arvotaan yksi palkinto lohkoittain. Yhdistyksen vuosittainen lohkokohtainen palkintojen arvo olisi n. 1000 mk

Jokainen lohko voisi palkita lisäksi haluamallaan tavalla kilpailuun osallistujia. Johtokunta suosittelee yhteishakuja, metsästysseuroja / -seurueita palkitsemaan pienpetojenpyytäjiä vuosittain 5-10 % hirvilupien lihaosuudella.

 

(Kaikki määräaikaan mennessä yhdistykselle tulleet kilpailulipukkeet osallistuvat lisäksi palkintojen arvontaan, joka suoritetaan yhdistyksen vuosikokouksessa.

Kilpailijalla on oikeus osallistua vain yhdellä lipukkeella kilpailuun.)

 

 

1.2.  Pienpetopyyntikoulutus

           

Yhdistys järjestää vuosittain yhdessä riistanhoitopiirin kanssa pienpetopyyntiin liittyvän koulutusosion.

Koulutus käsittää meillä perinteiset menetelmät ja sen lisäksi pyyntimuodoissa paneudutaan myös vaihtoehtoisiin toimintatapoihin kuten ketun pyyntiin ajavalla koiralla, ketun loukkupyyntiin jne.

Ensimmäinen koulutusosio alkaisi marraskuussa 2000.

 

 

 

2. Metsästyksen asennekasvatus

 

Yhdistyksen ja metsästyseurojen yhteinen ja tärkeä toimintamuoto. Tähän liittyisi olennaisena myös nuorten metsästäjien metsästysmahdollisuudet ja seurojen tulevien vuosien toimintasuunnitelmat. Tähän osioon panostetaan paljon ja kaikki ajatukset ja toimintamallit keskustelujen kera kirjataan mielellään tähän.

 

 

 

Päätös:

 

Johtokunta hyväksyi esityksen kohdat 1.2 ja 2.

Pienpetopyyntikilpailun ja siihen liittyvän toimintaosion suunnittelua jatketaan ja johtokunta käsittelee sen seuraavassa kokouksessa.

 

 

 

 

 

37§

Johtokunnan pitämä puhelinkokous 14.7.2000

 

14.7.2000 pidetty puhelinkokous, jonka aiheena oli valittaminen lapin riistanhoitopiirin päätöksestä 27.5.2000 koskien rhy:n puoltoperusteita.

 

Johtokunnan jäsen Erkki Ruokanen esitti, että johtokunta käsittelisi 14.7.2000 pidetyn puhelinkokouksen menettelytavan ja sen oikeutuksen sekä  tekisi päätöksen, jonka mukaan yhdistyksen puheenjohtajalle annettaisiin menettelytavasta huomautus sekä toiminnanohjaajalle varoitus asiakirjoista tiedottamisen viivyttelystä.

 

Ruokanen: Puhelinkokous ei ole laillinen, koska yhdistyslain mukaan kokous edellyttää läsnäoloa puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta sekä vähintään puolelta ( 3 ) johtokunnan jäsenistä, kokouskutsu on toimitettava jäsenille seitsemän päivää aikaisemmin asialistoineen.

 

Asian käsittelyryhmä:

 

Puheenjohtaja Jyrki Tolonen, sihteeri Martti Mäkinen sekä johtokunnan jäsenet Tapani Ollila, Erkki Ruokanen, Pentti Hyvärinen ja Ari Lohiniva.

 

Hannu Lukkarila, Matti Ylijääskö sekä Kari Tiermas poistuivat asian käsittelyn ajaksi.

 

Puheenjohtaja Tolonen rajasi käsiteltäväksi kolme kohtaa:

 

1. Puhelinkokouksen pidon laillisuus.

2. Ymmärsikö johtokunta päätöstä tehdessään, mistä asiasta oli kyse.

3. Huomautuksen antaminen puheenjohtajalle ja varoituksen toiminnanohjaajalle.

 

1. Puhelinkokoukset

Johtokunta päätti, että erittäin kiireellistä käsittelyä edellyttävä, yksiselitteinen, täsmälleen rajattu asia voidaan päättää puhelinkokouksessa edellyttäen, että asiaa koskevat asiakirjat toimitetaan päätösesityksineen johtokunnan jäsenille ennen kokousta.

 

2.         14.7.2000 pidetty puhelinkokous ei täyttänyt em. kriteereitä, sillä enemmistölle ei selvinnyt kokouksessa valituksen kokonaisuus ja valituksen laajuus jäi epäselväksi, joten kannanoton, valitetaanko vai ei, edellytykset jäivät puutteelliseksi. Kaikkien johtokunnan jäsenten mm. Ruokasen kannanottoa ei saatu, pöytäkirjasta puuttui mm. Tapani Ollilan kannanotto, Hyvärisen ja Seurujärven etunimet olivat väärin.

 

3.         Käydyn keskustelun jälkeen johtokunta päätti antaa yhdistyksen puheenjohtajalle huomautuksen em. valitusasian epäselvästä esittelystä jäsenille sekä toiminnanohjaajalle huomautuksen asiaa koskevien asiakirjojen viivästyneestä toimittamisesta johtokunnan jäsenille.

 

 

 

 

38§

Tiedotusasiat

 

1.  Lapin riistanhoitopiiri

            - Piirin hallituksen pöytäkirja ( 2.5.2000 )

            - Lapin riistanhoitopiirin kokouspöytäkirja ( 27.5.2000 )

            - Piirin hallituksen kokouspöytäkirja ( 27.5.2000 )

            - Päätökset hirvieläinten pyyntiluvista

 

2.  Muut

- Maa- ja metsätalousministeriöln vastaus Antti Saaren kanteluun          Metsäntutkimuslaitoksen metsästysosoitusmenettelystä

            - Riistan- ja kalantutkimuksen tiedote saalishirvien iänmääritystuloksista

                          vuoden 1998 kaadetuista hirvistä

                        - Metsähallituksen Tervola – Muurola aluetta koskeva alue-ekologinen

                          suunnitelma

 

                        - Antti Saaren vastine Kampsan Erä ry:tä koskevasta hirvilupien puolto-

                          perustelausunnosta

- Valitus Lapin riistanhoitopiirin hallituksen 27.5.2000 koskevaan    päätökseen siltä osin, kun se koskee rhy:n puoltoperusteiden selkeyttämistä

 

 

            Päätös:

           

            Johtokunta merkitsi tiedoksi edellä mainitut asiat.

 

Johtokunnan jäsen Erkki Ruokanen pyysi merkitsemään pöytäkirjaan liitteenä olevan eriävän mielipiteen.

 

 

 

 

 

39§

Kunniamerkkiesitykset

 

            Esityksiä ei ollut.

 

 

 

 

40§

Muut asiat

 

Taloudenhoitaja Kari Tiermas esitteli yhdistyksen taloudellisen tilanteen.

Johtokunnalla ei ollut huomauttamista asiasta.

 

 

 

41§

Kokouksen päätäminen

                                   

            Puheenjohtaja päätti kokouksen klo. 22.00.

 

 

            Pöytäkirjan pykälät 33,34,35,36,38,39,40 ja 41

 

 

           

            Hannu Lukkarila                                            Matti Ylijääskö

            Puheenjohtaja                                               pöytäkirjanpitäjä

 

 

 

 

 

 

 

            Pöytäkirjan pykälä 37

 

 

 

            Jyrki Tolonen                                              Martti Mäkinen

            Puheenjohtaja                                               pöytäkirjanpitäjä

 

 

 

 

 

            Ari Lohiniva                                                          Martti Mäkinen