Pöytäkirjan liite

 

Eriävä mielipide puhelinkokous pöytäkirjan 14.7.2000 liitteeksi 10.8 2000 kokouspöytäkirjaan.

 

Metsästyslain 66§ 4 momentin mukaan johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi paikalla on vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on läsnä. Mielestäni johtokunnan puhelinkokouksessa 14.7.2000 on ollut läsnä korkeintaan puheenjohtaja ja yksi jäsen. Metsästyslain yhdistystä koskevat ohjesäännöt eivät tunne lainkaan puhelinkokousta saatikka sitten puhelinkokousta, jossa puheenjohtaja soittaa yhdelle jäsenelle kerrallaan, jolloin toiset jäsenet eivät voi kuulla mistä ja mitä keskustellaan eivätkä näin ollen voin vaikuttaa mahdollisesti tehtävään päätökseen.

 

Kyseisen kokouksen Hannu Lukkarilan allekirjoittamaan pöytäkirjaan on merkitty kohdalleni “ ei tavoitettu“.Olin tuona päivänä eli 14.7.2000 Rovaniemellä työpaikallani ja myöhemmin kotonani. Jos minut olisi haluttu saada kiinni, ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö se olisi onnistunut.

Ihmetyttää miksi Lukkarila ei ole minulle soittanut. Kun olen asiaa miettinyt, mitään muuta syytä en voi keksiä, kuin sen, että hän on olettanut etten ole hänen kanssaan samaa mieltä valituksen teosta. Tämä epäilyni perustuu siihen, kun olen ollut eri yhteyksissä Lukkarilan kanssa eri mieltä Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen johtokunnan noudattamasta menettelystä hirvilupa-asioita käsiteltäessä.

 

Mielestäni mitään sellaista syytä ei ole ollut, etteikö olisi ehditty pitää normaali johtokunnan kokous, johon kaikki jäsenet olisi asianmukaisesti kutsuttu. Jos näin olisi menetelty, mahdollisesta valituksen tekemisestä ja sen sisällöstä olisi voitu keskustella ja mahdollista on, että keskustelussa olisi eritetty myös toisenlaisia ajatuksia, kuin mitä asiasta puheenjohtajalla on. Näin olisi ollut mahdollista, että valituksen tekemiseen ei olisikaan saatu johtokunnan enemmistöä.

 

Korkein Hallinto-Oikeus 17.11.1999 Taltio 3075 päätöksessään toteaa mm.seuraavaa: “Hallintokäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa “ja lisäksi samassa päätöksessä todetaan: Riistanhoitoyhdistyksen tehtävän on metsästyslain 63 §:n 1 momentin mukaan 1)suorittaa metsästystä ja riistanhoitoa koskevaa koulutusta ja neuvontaa; 2) edistää riistanhoitoa; 3) suorittaa metsästyksen valvontaa; sekä 4) suorittaa muut sille säädetyt tai maa- ja metsätalousministeriön tai riistanhoitopiirin määräämät tehtävät. Saman pykälän 3 momentin mukaan riistanhoitoyhdistys on riistanhoitopiirin valvonnan ja ohjauksen alainen. Edelleen 4 momentin mukaan riistanhoitoyhdistyksellä voi olla metsästyksen valvontaa varten metsästyksenvartijoita, joiden on ennen tehtäväänsä ryhtymistä allekirjoitettava vakuus, josta säädetään asetuksella. Kun otetaan huomioon edellä mainitut säännökset, riistanhoitoyhdistyksen valvontatehtävä koskee metsästyksen välitöntä valvontaa. Riistanhoitoyhdistys on lisäksi riistanhoitopiirin valvonnan ja ohjauksen alainen. Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin ei näin ollen kuulu sellaista hallintolainkäyttölain 6§:n 2 momentissa tarkoitettua julkisen edun valvontaa, jonka toteuttamiseksi sillä olisi oikeus valittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksestä.“

 

Minun mielestäni tämä päätös koskee myös riistanhoitopiirin tekemiä päätöksiä ja ohjeita riistanhoitoyhdistyksille.

 

 

 Lapin Riistanhoitopiirin hallituksen kokouspöytäkirjassa 27.5.2000 mainitaan asiakohdassa 5 Rovaniemen seudun rhy:n puoltoperusteet, jossa piirihallitus on todennut, että Rovaniemen seudun rhy:n puoltoperusteet ovat hyvin epäselvät ja vaikeita tulkita ja edellytti Rovaniemen seudun rhy:n puoltoperusteiden selkeyttämistä ja selventämistä vuoden 2001 hakuvaiheeseen ja lisäksi määräsi, että puoltoperusteissa tulee kohdella sekä valtion että yksityismaita samanarvoisena samalla lohkolla. Olen asiasta täysin samaa mieltä piirihallituksen kanssa.

 

Kyseisen asian esittelijä, Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitohallituksen jäsen, Pentti Yliniva, selvittäessään piirihallitukselle Rovaniemen seudun rhy:n hirvilupien puoltoperusteita toimi mielestäni täysin oikein ja jäävittömästi, koska Yliniva ei ole minkäänlaisessa luottamustehtävässä Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksessä eikä hakijana missään hirviluvassa.

Kyseisen esittelyn piirihallitukselle teki 29.5.1999 Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lukkarila eikä hän tällöin tuntenut itseään jääviksi.

 

Muiltakin osin katson Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen puhelinkokouksessa epämääräisesti sopiman valituksen aiheettomaksi ja täysin laittomaksi.

 

 

Erkki Ruokanen