LAPIN RIISTANHOITOPIIRI                                                                                    LIITE 3

Teuvo  Eskola  21.1.2001 Rovaniemi

 

 

 

HIRVIKANNAN VEROTUSSUUNNITELMASTA JA PYYNTILUPIEN PUOLTOPERUSTEISTA

 

 

PÄÄMÄÄRÄ: Kestävä ja tarkoituksenmukainen hirvikannan hoito ja käyttö ottamalla huomioon muut maankäyttömuodot ja yhteiskunnan odotukset.

 

 

1.  VEROTUSSUNNITELMA

 

Huomionarvoista on, että säännökset eivät erityisesti edellytä verotussuunnitelman tekoa, mutta käytännön hallinnossa se on välttämätön.

 

 

1.1  SÄÄNNÖKSET JA MUU OHJAUS

      

- ML 20§ > kestävä käyttö

- ML 26§ > huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu sekä pyrittävä siihen, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.

- MMM:n Tulosohjauskirje vuodelle 2001

 

 

1.2 MUUT HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

 

- Laidunkestävyyden yleinen arviointi > rhy:n tavoitetiheys

- Luonnonolojen vaihtelut rhy:n eri osissa ns. boniteettierot ja erot maa- ja kallioperässä.                        

( puusto ja lämpösumma ) Em. syistä hirvikannassa voi jatkuvasti olla merkittäviä alueellisia eroja, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia verotustehoja ja lohkojakoa.

            - Vasatuottoteho ja hirvikarjan rakenne

            - Hirvien liikkuvuus kesä-/ talvivaellus

            - Metsästyskieltoalueitten vaikutukset ympäristön metsävahinkoihin

 

 

1.3 TAVOITE

 

Tavoitteena on saada riistanhoitoyhdistyksen alueelle, tuottava, määrältään sopiva hirvikarja, mikä sijoittuu metsästyksen jälkeen alueelle suunnitellulla tavalla.

 

1.4 KEINOT HYVÄÄN VEROTUSSUUNNITELMAAN

 

- Laadukkaat ja vuosittain vertailukelpoiset tiedot suunnittelualueen hirvimäärästä, alueittaisista hirvien aiheuttamista vahingoista ja vasatuotosta.

- Metsästyspaineen ohjaus lohkoverotuksella.

- Metsästäjien ohjaus tasapuolisuuden vuoksi

 

 

1.5 TAVOITETIHEYKSIEN TARKISTUKSET

- kts.erillinen kalvo - jaetaan  moniste

 

 

2. PYYNTILUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEISTA

 

Riistanhoitoyhdistyksen asiana on esittää päätöksentekijälle ja tarvittaessa myös valitusportaille, selkeästi säännöksiin perustuva numeerinen suunnitelma siitä, kuinka vuotuinen hirvikiintiö tulisi jakaa alueittain erilaisten hakijoiden kesken.

 

 

2.1 OHJAAVAT SÄÄNNÖKSET OIKEUSTAPAUKSET JA MUUT PÄÄTÖKSET

 

 

2.2 KESKEISIMMÄT SÄÄNNÖKSET

 

ML 6§, 8§, 11§, 17§, 26§, 27§  Mets. As. 6§ ja 8§

 

 

2.3 OIKEUSTAPAUKSET

 

KHO 1993 / Raimo Hyypiö Metsästysalueen rajaus valtion mailla. Riistanhoitoyhdistys voi esittää metsästysalueen rajausta haettua pienemmäksi ja piiri niin päättää.

 

KHO 1995 / Metsähallitus Kysymys ampujaluettelosta > Hakijan tulee esittää ampujaluettelo

 

KHO 1997 / Seppo Kerkelä Yhteismetsän toiminnanjohtajan esteellisyys johtokunnan jäsenenä hirvikannan verotussuunnitelmaa tehtäessä. Kun rhy:n lausunto ei ole valituskelpoinen päätös, siitä tehtyä valitusta ei voida tutkia. Samasta syystä asia pitää jättää myös kanteluna tutkimatta.

 

KHO 1998 / Kelo Erä ry Voidaanko valtiolta vuokratun alueen hirvituotto jakaa hakijalle ampujilla? Kyllä voidaan.

 

KHO 1999 / Kemijärven riistanhoitoyhdistys. Onko rhy asianosainen hirvilupa-asiassa? Riistanhoitoyhdistys ei ole asianosainen hirvilupa-asiassa, eikä sillä ole lausunnonantajana julkisen vallan valvontaa. (Valituslautakunta lisäsi Kemijärven yhteismetsälle yhden hirven pyyntiluvan)

 

KHO 2000 / Jari Kantia Muu metsästysmahdollisuus. Jätettiin myöhästyneenä tutkimatta.

 

VALITUSLAUTAKUNTA 2000 / Jari Kantia (em. tapaus) Metsästysseura jakoi seuran ampujat: maanomistajat yksityismaille ja maattomat valtionmaille. Päätös: Koska suurimmalla osalla ampujia oli seuran mailla metsästysmahdollisuus katsottiin, että valittajaa oli kohdeltu hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja tasavertaisesti.

 

VALITUSLAUTAKUNTA 2000 / Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys Vaatimus kumota lausuma, jossa piirinhallitus pitää rhy:n puoltoperusteita epäselvinä ja vaikeina tulkita edellyttäen niiden selventämistä. Valituslautakunta jätti tutkimatta valituksen ja katsoi, että kyse on piirin sisäisestä ohjeesta, johon sillä on oikeus. (Kts. jaettu kopio)

 

VALITUSLAUTAKUNTA 2000 / Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys ja Hannu  Lukkarila. Yhteensä kolme eri piirin hallituksen päätöstä erilaisista asioista. Valituslautakunta jätti tutkimatta valitukset ja kanteluissa esitetyt vaatimukset todeten, että piirin hallituksen lausumat eivät sisällä sellaisia ratkaisuja, joista olisi mahdollista tehdä valitus tai ylimääräisenä muutoksenhakuna kantelu. Asiassa on kyse hallinnon sisäisestä ohjeesta pyyntilupahakemuksen valmisteluun liittyen.(Kts. jaettu kopio)

 

Em. perusteella riistanhoitopiirin asiana on pyyntilupapäätöksistä vastaavana ohjata riistanhoitoyhdistyksiä niin, että pyyntilupahakemukseen annettu lausunto on asiallinen ja pyyntilupien puoltoperusteet kestäviä.

 

2.2 MUUTA HUOMATTAVAA

 

- Ns. pienpetohirviä, kämppähirviä, kolarihirviä, tai rhy:n hirviä ei saa olla. Riistanhoitoyhdistyksen asia ei ole myöskään painostaa luvansaajia luovutukseen.

 

- Rhy:n johtokunnan on syytä pitää sopiva etäisyys ns. yhteislupatyöryhmiin.

 

- Jos ampujalla on muu metsästysmahdollisuus, mutta ei sitä käytä, otetaan pääsääntöisesti mukaan.

 

- Hakijan ampujamäärää voidaan vähentää valtionmaiden hirvipottia jaettaessa, jos hakijalla on kohtuulliset metsästysmahdollisuudet myös yksityismailla. Esim. - 1 ampuja / 1000 ha yksityismaita, tai – 1 ampuja / yksityismaille puollettu hirvi.

 

- Rhy ei voi edellyttää: rhy:n jäsenyyttä, kuntalaisuutta, metsästysseuran jäsenyyttä.

 

- Pyyntiluvat voi sitoa alueeseen, jos ne on saatu esim. pienemmällä ampujamäärällä (UKK-puisto)

 

- Kuntien rajat eivät rajoita voi rajoittaa hakijan metsästysaluetta, mutta ne saattavat vaikuttaa pyyntilupien kertymään.

 

- Pienemmällä ampujamäärällä/ hirvi voi houkutella pyytäjiä syrjäalueille.

 

- Valituskierrettä, riitoja ja revanssihaluja on jo riittävästi. Uhmakas hallintokulttuuri on rasite imagolle.

 

- TÄRKEINTÄ EI OLE SE, KETKÄ RATKAISUJA TEKEVÄT, VAAN SE, ETTÄ NE OVAT OIKEITA!